Hae tästä blogista

keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Vaihteeksi valmiita

E:lle kudoin junasukat Novitan merinovilla langasta. Tykkään tästä mallista ja pysyy hyvin vauvalla jalassa. Nämä on kyllä jääny jo vähän pieneksi kun kasvaa niin kovaa vauhtia.

Sisko tilasi polvisukat. Lankana 7-veljestä viininpunainen ja 7-veljestä Polaris (aamurusko jos oikein muistan) Tämä työn helppous yllätti positiivisesti. Työ valmistu hetkessä kun oli niin mukava tehä. Taidan seuraavaksi tehä itellekki tämmöset. :)

Osallistuin Suomi 100-vuotta villasukat veteraaneille projektiin. Enempää sukkia en ehtiny kutomaan, mutta olen ylpeä näistä. Pienet sukat tein ukin muistolle ja vien ne haudalle itsenäisyyspäivänä.

Tässä on sukat vyötettynä. Oli ilo ja kunnia osallistua tähän ja osoittaa näin kiitollisuutta sotiemme veteraaneille.

Toinen sisko tilasi palmikkosukat. Niitä en ollu aiemmin tehny vaikka tiesin kyllä miten ne tehdään. Tein nilkkasukat harjoitukseksi, mikä oli tosi hyvä idea koska huomasin muutaman jutun minkä tein oikeaan sukkaan erilailla esim. kärkikavennus.

Tässä on sitte ne valmiit oikeat sukat. Lankana 7-veljestä graniitti. Näistä tuli tosi ihanat. Väri sopi tähän malliin tosi hyvin. Nämä taitaa olla hienoimmat sukat mitä olen koskaan tehny. Ohje oli helppo, mutta vähän työläs ja työ eteni hitaasti kun piti kokoajan laskea kierroksia eikä voinu kutoa silloin kun pojat oli tässä.


~Maryo~

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Ressi

Näin vuoden vaihteessa on hyvä miettiä hetki asioita, kun jostain syystä on ressiä niin paljon, että vanha mahahaava on alkanu oireilemaan. Jouluki meni aika kivuttomasti ohi, vaikka vähän tuli ressattua lahjojen kans. Nyt tein muutamalle poikien serkuille hernepusseja. Niissäki oli yllättävän kova homma, vaikka en kovin tarkoilla kaavoilla tehnykkään. En nyt muista tarkkaa määrää paljonko niitä tuli, mutta vähän vajaa 50kpl. Ja ne piti tietenki tehä niin ettei J näe. Olen koittanu miettiä että mikä ressaa, mutta mitään selvää oiretta en ole keksiny. Käsitöitä on vähän jonossa, mutta niinhän niitä on aina. Nyt on puikoilla villasukat veteraaneille Suomen juhlavuoden kunniaksi. Ne aiheuttaa ressiä sen takia, että olen saanu langat lahjoituksena ja pelkään että en ehdi kutoa kaikkia ennen kun kiintiö on jo täynnä. Nyt on siis vasta ekat tulossa. Kun saan ne valmiiksi teen siskolle polvisukat, ettei sillä jalat palellu talvella pyöräillessä. Semmosia en ole tehny, mutta eikai se ole kovin kummonen homma. Sitte vois taas tehä veteraani sukat ja sitte kokeilla ekan kerran palmikkoa toisen siskon sukkiin. Välillä jos tuntuu niin voisin tehä pienempänä työnä pojille sukat ja lapaset merinovillasta. Eli aina on jotain tekemistä jos vaan jaksaa tehä. Tietenki kaks pientä lasta vaikuttaa jaksamiseen ja omaan aikaan. Aina ei vaan halua käyttää kaikkea omaa aikaa kutomiseen vaan saatan lukea tai ihan vaan istua ja kattoa vaikka elokuvaa. Toivotaan että tämä ressi alkaa kuitenki helpottaa pikkuhiljaa. Tämmösiä ajatuksia tänään. Päivitän taas ja laitan kuvia kun jaksan. Yritän olla ressaamasta mistään ;)

~Maryo~

torstai 24. marraskuuta 2016

Valmiita töitä ja uusia juttuja :)

Nyt tulee kuvia valmiista töistä mukana on pari askartelu juttua ja yks murheenkryyni.

Nyt on raitasukat valmiina. Nämä meni lämmittämään tädin jalkoja <3


Vanhemmalle pojalle tein tiikerisukat. Jätin varpaanvälit tarkotuksella tekemättä, että ei tule ylimääräsiä paksumpia kohtia jotka saattais painaa kengissä. Poika oli tosi tyytyväinen ja aina kun laitetaan sukat jalkaan niin se sanoo että äiti kuto ne :)

Isot ja pienet tiikerit.

Järjestettiin omille ja sisarusten lapsille halloween naamiais juhlat ja askartelin sinne tämmöset kutsut. Näistä tuli minusta tosi söpöt ja olen ylpeä kun suunnittelin ja piirsin nämä ihan ite. En ole pitäny itteäni askartelijana enkä varsinkaan piirtäjänä xD

Askarreltiin lumiukko. Yritin että J olis liimannu ite, mutta liimaan koskeminen vistotti sitä, niin mie sitte liimasin palaset minne J näytti. (Olin aiemmin näyttäny mallia miten niistä tulee lumiukko) J piirsi kädet, suun ja lunta ja piirsi se sille kuulemma hännänki :D

Siskontytölle tein tämmösen reppumaskotin. Tämän annoin alkuvuodesta lahjaksi, mutta sen tuli käymään takuuhuollossa, koska tuo missä lukko on kiinni, oli alaknu löystymään. Kauan jouduin pohtimaan, että miten saan sen tehtyä niin ettei tarvi purkaa päätä irti. Välillä kävin synnyttämässäki ennen kun sain sen korttua ilman purkua. Toivottavasti se nyt kestää :)

Nämä sukat oli melkonen murheenkryyni. Lanka oli jotain norjalaista josta piti tulla serkulle sukat. Lanka loppu kesken ja purin sen vuoden odottelun jälkeen koska lisää lankaa ei löytyny. Alotin alusta ja tein vähän lyhyemmän varren, mutta lanka ei silti riittäny. Tein niin isot kun uskalsin ja siltikki jouduin purkamaan kavennetun kärjen pois koska lanka ei riittäny. Pienet niistä tuli, eikä puhettakaan, että aikusen miehen jalkaan mahtuis. Näistä tuli sitte pikkusiskolle sukat. Lanka oli muuten tosi vaikea kutoa koska se oli niin pehmeää ja liukasta ja säietty tosi helposti. Tuli kuitenki tosi lämpimät sukat jos lankaa pitää jotenki kehua. Nyt ne on kuitenki valmiit, enkä halua nähdä niitä enää. Jämälangatki nakkasin roskiin, vaikkei niitä kyllä paljoa jääny :D

~Maryo~

maanantai 14. marraskuuta 2016

Tauko

Nyt on ollu taas taukoa päivityksissä. Se johtuu siitä että meän perheeseen synty syyskuussa toinen poika. Olen saanu kyllä käsitöitä tehtyä, koska pikkunen ei ole (vielä) ollu kauhean itkuinen ja isoveliki antaa äitin tehä omia juttuja... Varsinki päikkäri aikaan ;) Tästä lähin jos kirjoitan tänne jotain pojista niin esikoinen on J ja nuorempi E. Vauvan odotus oli myös se syy miksi tein sen J:n peiton loppuun, koska pitää tietenki tehdä E:lle oma :)

Kokeilen myös uusia juttuja. Nyt kun J ei ole enää päivähoidossa niin se jää paitsi askarteluista, joten minun pitää yrittää askarrella sen kans. Harmi vaan että pojilla on tosi mielikuvitukseton äiti joka on askarrellu viimeksi ala-asteella, mutta toivottavasti googlen avulla saadaan jotain aikaiseksi :)

Yritän saada ladattua kuvia tänne ja kirjottaa jotain tekstiäki niihin. Puhelimella on vaikea kirjottaa ja tietokone pitää aina kaivaa esiin, enkä jaksa sillä kovin kauan aikaa naputella. Yritän nyt parin päivän sisään päivittää.

~Maryo~

maanantai 29. elokuuta 2016

Tiikeriä ja raitaa

Monesti olen miettiny että ostaisisin Novitan Viidakko lankaa tiikeri kuvioisena, mutta jostain syystä en sitä koskaan ostanu. Nyt se oli kuitenki tokmannilla alennuksessa ja päätin ostaa sitä yhen kerän. Lanka tuntu hirveän karhealta ja oli siinä joku outo hajuki, mutta sain siitä sukat kuitekki tehtyä vaikka hitaasti tuntu etenevän. Ekaa kertaa en tehny koko vartta joustin neuleena vaan tein vaan lyhyen resorin mustalla ja sitte vaan ainaoikeaa. Pääsi paljon paremmin oikeuksiinsa nuo  raidat tällä tavoin. Yllättävän hyvin tuntu myös pysyvän jalassa tämän malliset sukat. Miksihän en ole aiemmin tehny tämmösiä? Poika luuli koko ajan että teen sukkia sille ja tuli muka kokeilemaan valmiita sukkia. Pitää varmaan jämälangoista kutoa sille omat tiikeri sukat. Toivottavasti lanka riittää.

Tämmöset niistä sitte tuli. Vähän harmittaa, että kuvio on erilainen, mutta ei se haittaa. Enkä jaksasnu alkaa kuvaamaan mitenkään hienosti. Näille ei vielä ole mitään osoitetta, mutta eiköhän ne joskus jonku varpaita pääse lämmittämään. :)

Tämmöset sukat on nyt tulossa puikoilla. Novitan Raitaa. Näistä tulee kans ihan perinteiset sukat eli joustinta koko varsi. Kokeilin myös kutoa vartta niin että silmukat oli kolmella puikolla, kuten kuvasta näkyy, mutta se ei oikein toiminu minun nakkisormilla, eli jatkan normaalisti neljällä puikolla kutomista ja toivon että valmistuu pian. :)

~Maryo~

maanantai 15. elokuuta 2016

Ikuisuusprojekti valmis!

Aloin kutomaan pojalle tilkkupeittoa silloin kun se oli n. 4kk ja sain sen valmiiksi juuri sopivasti kun se täyttää tässä kuussa 2 vuotta. :D Ohjeen löysin Jonna Hietalan Kerällä kirjasta. Lankana oli Novitan isoveli ja 6mm puikot. Ohje oli sinänsä helppo, kutoa vaan erilaisista ja värisistä tilkuista kaistaleet, jotka ommellaan sitte yhteen. Tarkotus oli viellä tehdä peitosta vauvalle sopiva, eli ei kauhean iso. Kuulostaa helpota eikö? Eihän se kuitenkaan mulla ihan niin helposti menny. 

Ensimmäistä kaistaletta päätellessä huomasin, että siitähän tulee vauvalle liian iso, mutta eihän se haittaa. Tulee vaan pitkä ikäsempi. Tein kaistaleen kerralaan ja arvioin työn edetessä että montako niitä tarvii. Seittämän kaistaletta näytti riittävän, eikä tarvi enää kun yhdistää ne. Siinä ongelmaksi vaan tuli se että en tienny miten. Motivaatio oli aika kauan aikaa hukassa ja jossain vaiheessa hoksasin sitte googlettaa ohjetta, että miten ne sais nätisti ja helposti yhdistettyä ja löysinki ohjeen miten se päältä ommeltiin kiinni. Sitte ei muuta kun ompelemaan. Käytin päättelemättömiä langanpäitä ompeluun ja päättelin ne sitä mukaa kun työ eteni, ettei tarvi sitte lopussa alkaa päättelemään milioonaa lankaa. Se ei edenny niin nopeasti kun luulin, jokaisessa kaistaleessa oli kuitenki 10 tilkkua. Pikkuhiljaa sain kuitenki kaistale kerrallaan peiton kasvamaan. Kun aloin kolmanneksi viimeistä kaistaletta ompelemaan kiinni niin mikään kaistale ei sopinukkaan seuraavaksi. Kokeilin monta kertaa ja joka suunnasta, mutta niille ei vain löytyny paikkaa. Olin ottanu kuvan valmiista kaistaleista rinnakkain ja sieltä sitte tarkistin, että kaikille oli kuitenki paikka, mutta olin vaan aloittanu yhdistämisen väärästä kohtaa kun luulin että ei sillä ole väliä. Itkuhan siinä tais tulla kun olis pitäny alkaa purkamaan työtä johon olin nähny jo paljon vaivaa ja ne langatki oli jo tietenki päätelty. Työ jäi laatikkoon odottamaan kun ei löytyny motivaatiota sen tekemiseen. 

Vuoden se varmaan ootti siellä laatikossa ja vaihto kaupunkiaki siinä välissä  kun muutettiin oulusta rovaniemelle. Nyt pitkien helteiden jälkeen saapuva syksy toi mukanaan käsityö innostuken ja kotona istuin ja mietin ääneen, että yritänkö korjata sitä peittoa vai alanko kutomaan sukkia, mies sano että yritä sitä peittoa korjata. Kaivoin sitte peiton laatikosta, että katon ees mistä kohtaa sitä pitää alkaa purkamaan. Levitin sen lattialle ja kaivoin kaistaleet esiin ja etin kohtaa mitkä ei sopinu jatkoksi, mutta yhtäkkiä kaikille kaistaleille oliki paikka! En ymmärrä miten se on mahollista. Aivan varmasti kun viimeksi katoin niin ne ei sopinu mihinkään. Jotain mystistä siellä laatikossa oli varmaan tapahtunu, kun oli itekseen työ korjaantunu. Jännästi löyty sitte motivaatio peiton valmistukseen ja sinä iltana ompelinki jo yhen kaistaleen kiinni. Seuraavana päivänä ompelin kaks viimistä kaistaletta kiinni ja vielä virkkasin kiinteillä silmukoilla peiton ympäri niin että lopputuloksesta tuli nätimpi. Nyt peitto on valmis ja lämmittää pienen pojan päikkäreitä... Toivottavasti vielä monia vuosia <3

 Tämmönen siitä sitte tuli. Väri valintoihin olen tosi tyytyväinen.

Hyvin kelpasi pojalle :)

Siniset on korinpohjaneuletta, harmaat on sileää neuletta kiertäen, mustat on ainaoikeaa, valkoiset on puolipatenttimuunnosta ja ruskeat on kaksinkertaista helmineuletta.

Olen kyllä melko tyytyväinen tähän työhön ja erilaiset tilkut tekee siitä hienomman. Muutama virhe työstä löytyy, mutta niistä mie en ala ressaamaan. Ompahan ite tehdyn näkönen. :)

Pitäisköhän laittaa sinne samaan laatikkoon missä peitto oli vuoden, kaikki päättelemättömät ja keskeneräiset työt. Tapahtuiskohan niillekki jotain mystistä siellä. :)

~Maryo~

perjantai 12. elokuuta 2016

Syksy

Jotenki unohtuu aina tämä blogin päivitys. Johtuu varmaan siitä että sitä ei oikein puhelimella voi tehdä ja konetta ei vaan jaksa koskaan kaivaa esille. Menny taas koko vuosi ilman päivityksiä. En kyllä ole tainnu tehdäkkään juuri mitään valmiiksi asti. Pari työtä on vastustanu ja ne on vieny sitte motivaation kaikista uusistaki töistä. Pari suunnitelmaa on kuitenki mitä tässä vois talven aikana yrittää tehdä. Niistä toivottavasti myöhemmin lisää ;)

Sain nyt tietonetta ja kännykkää yhdessä käyttäen lisättyä muutaman kuvan siitä mitä olen saanu aikaseksi, ja mistä siis löyty kuvat.

Ompelukone suostu yhteistyöhön ja tein pojalle hernepusseja. Niillä on ollukki kiva leikkiä ja ne on myös hyvä lahjaidea tuttavien lapsille.

Ihan perus villasukat Novitan raita langasta joka löyty kaapista, jolle en keksiny mitään muuta projektia. Samasta langasta tein myös perus sukat pienelle lapselle. Niistä en ollu ottanu kuvaa. Eikä muuten pääse väri oikeuksiinsa tässä kuvassa, on siis oikeasti semmonen vaahtokarkkien värinen :D

Nämä tossut tein kun näin ohjeen jostaki. Olisko ollu että näin facesta ja ohje oli Novitalta. Muokkasin ohjetta sen verran että virkkasin keltaisella korkeamman reunan tuohon että pysyy jalassa paremmin ja nyörit että voi kiristää sopivaksi. Lankana Novitan 7-veljestä.

Yritän taa kunnostautua tässä päivittämisessä ja vois jokus laittaa vaikka projekti kuviaki eikä aina vaan valmiista töistä.

~Maryo~